Palaute apurahaa hakeneille organisaatioille

Palaute korkeakoulujen ja yliopistojen tutkimus- ja kehittämishankkeista

Kaikki asiantuntijat, joita käytämme hakemusten arvioinnissa, ovat kokeneita ja ansioituneita tutkijoita omilla tieteenaloillaan. He pystyvät arvioimaan hakijoiden meriitit, aikaisemmat julkaisut ja edellytykset onnistua omassa tutkimushankkeessaan. Vuosien aikana olemme koonneet asiantuntijoidemme kommentteja ja laatineet ohjeistuksen niille, jotka hakevat rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, mukaan lukien väitöskirjatutkijat. Ohjeistus löytyy Svenska kulturfondenin verkkosivuilta.

Vuonna 2026 saimme hakemuksia seuraavasti:

  • Korkea- ja aikuiskoulutus: 98 hakemusta, 47 myönnetty
  • Yhteiskuntatieteet ja taloustiede: 42 hakemusta, 19 myönnetty
  • Humanistiset alat: 32 hakemusta, 13 myönnetty
  • Kasvatustiede: 39 hakemusta, 19 myönnetty
  • Luonnontieteet: 64 hakemusta, 24 myönnetty

Rahoitus tutkimukseen, jolla on kytkös ruotsin kieleen Suomessa

Tieteellisen tutkimuksen rahoittaminen kasvatustieteessä, humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä on Kulturfondenille erittäin tärkeä tehtävä. Tehtävästämme johtuen edellytämme, että näiden alojen tutkimuksella on selkeä relevanssi ruotsin kielelle Suomessa, jotta voimme myöntää rahoitusta.

Asiantuntijamme ja luottamushenkilömme keskustelevat tästä usein perusteellisesti, koska relevanssin käsite voidaan määritellä monin tavoin. Melko usein peräänkuulutetaan vertailevaa tutkimusta, jossa ruotsinkielistä kontekstia verrataan esimerkiksi suomenkieliseen, jotta voidaan tunnistaa ruotsinkielisen Suomen erityispiirteitä.

Rahoitus luonnontieteellisille tutkimushankkeille

Luonnontieteellisten alojen tutkimushankkeiden rahoituksen määrä ja suuruus riippuvat niistä erityisrahastoista, joiden tarkoituksena on edistää tutkimusta lääketieteessä, biologiassa, fysiikassa, kemiassa ja muilla luonnontieteiden aloilla.

Koska Kulturfondenin yleinen tehtävä on tukea ruotsin kieltä Suomessa, voimme myöntää rahoitusta vain tutkimukselle, jolla on yhteys tähän. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkimus toteutetaan ruotsin- tai kaksikielisessä yliopistossa. Lue lisää siitä, miten määrittelemme yhteyden ruotsinkieliseen Suomeen.

Ero tutkimus- ja kehittämishankkeiden välillä

On tärkeää huomata, että tutkimus- ja kehittämishankkeita koskevat apurahat tulee hakea eri lomakkeilla. Hakemukset, jotka koskevat kartoituksia ja selvityksiä mutta eivät ole varsinaista tutkimusta, luokitellaan kehittämishankkeiksi.

Yleisiä syitä hylkääviin päätöksiin

Laaja rahoituspohja ja epärealistisen suuret summat

Olemme havainneet erityisesti tutkimushankkeissa kasvavan trendin, jossa haetaan hyvin suuria summia ja oletetaan, että koko rahoitus tulee Kulturfondenilta. Toivomme, että tutkimushankkeille pyritään luomaan mahdollisimman laaja rahoituspohja. On harvoin mahdollista tai perusteltua, että Kulturfonden toimisi ainoana rahoittajana suurissa hankkeissa.

Myös se, että hakulomakkeessa oleva budjetti on tasapainossa ja että hakemukseen on liitetty selkeä ja lukijaystävällinen yksityiskohtainen budjetti, lisää hankkeen uskottavuutta.

Jos suunnittelette tulevaisuudessa hakevanne hyvin suurta summaa, suosittelemme ottamaan syksyn aikana yhteyttä Kulturfondenin toimihenkilöihin ja keskustelemaan hakemuksesta etukäteen.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen rajat

Korkeakoulujen ja yliopistojen hankkeiden rahoittaminen, silloin kun ne vahvistavat ruotsin kieltä Suomessa, on tärkeä osa Kulturfondenin tehtävää. Samalla olemme koko rahoitustoiminnassamme tarkkoja siinä, ettemme rahoita toimintaa, jonka lain mukaan tulisi kuulua julkisen rahoituksen piiriin.

Hankkeet, jotka hyödyttävät opiskelijoita

Yleinen havainto korkeakoulujen ja yliopistojen hankehakemusten arvioinnissa on, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt suosivat hankkeita, joista opiskelijat hyötyvät ja joihin he osallistuvat aktiivisesti. Hakemuksista kuitenkin puuttuu usein tieto siitä, kuinka monta opiskelijaa hanke tavoittaa. Tämä on hyvä huomioida jatkossa.

Monivuotiset hankkeet voivat hakea uudelleen

Meillä ei aina ole mahdollisuutta myöntää monivuotista rahoitusta, vaikka asiantuntijat pitäisivät hanketta kiinnostavana ja rahoituksen arvoisena. Jos hanke on saanut aiemmin pienemmän summan, on mahdollista hakea jatkorahoitusta. Tällöin on tärkeää kuvata selkeästi, miten hanke on edennyt aiemmin saadun rahoituksen avulla.

Korostakaa tutkimuksen eettisiä näkökulmia

Monista hakemuksista puuttuu tietoa siitä, miten hankkeessa käsitellään tutkimuksen eettisiä kysymyksiä. Pelkkä viittaus korkeakoulun yleisiin eettisiin periaatteisiin ei riitä.

Matka-apurahoilla on jatkuva hakuaika

Tutkijat ja väitöskirjatutkijat voivat hakea matka-apurahoja ympäri vuoden esimerkiksi konferensseihin tai kursseille osallistumista varten. Tästä syystä emme myönnä tällaisia apurahoja marraskuun haussa.


Palaute koulutuksen järjestäjille ja muille koulutuskentän toimijoille

Vuonna 2026 saimme seuraavan määrän hakemuksia:

  • Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus: 87 hakemusta, 54 myönnettiin
  • Muu koulutusalaan liittyvä toiminta: 142 hakemusta, 100 myönnettiin

Kategoriaan Muu koulutusalaan liittyvä toiminta sisältyy esimerkiksi nuorten työpajoja, opiskelijajärjestöjä sekä toimijoita, jotka työskentelevät erilaisten inkluusio- ja integraatiomuotojen parissa.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen rajat

Kulturfondenin tärkeänä tehtävänä on rahoittaa koulutuskentän hankkeita, jotka vahvistavat ruotsinkielistä Suomea. Samalla olemme tarkkoja siitä, ettemme myönnä rahoitusta toimintaan, jonka kustannuksista lain mukaan tulee julkisen sektorin vastata..

Toinen mahdollinen hylkäyksen syy liittyy kaksikielisiin toimijoihin, jotka käyttävät kaiken saamansa julkisen rahoituksen (esimerkiksi kunnalta tai valtiolta saadun) toiminnan suomenkieliseen osaan ja olettavat, että ruotsinkielinen toiminta tulee rahoittaa yksityisillä varoilla. Julkisia varoja tulee aina käyttää myös toiminnan ruotsinkieliseen osaan.

Laaja rahoituspohja

Yksi yleinen hylkäyksen syy on se, että hankkeen rahoitussuunnitelma nojaa kokonaan tai lähes kokonaan Kulturfondenin rahoitukseen. Jos hanke lepää yksinomaan Kulturfondenin tuen varassa, asiantuntijat ja luottamushenkilöt joutuvat usein toteamaan, ettei hankkeella ole realistisia edellytyksiä jatkua tulevaisuudessa, ja siksi tukea ei myönnetä lainkaan. Muiden rahoittajien puuttuminen antaa myös vaikutelman, ettei hakija ole etsinyt muuta rahoitusta tai että muut rahoittajat eivät usko hankkeeseen.

Myös se, että hakulomakkeessa esitetty budjetti on tasapainossa ja että hakemukseen on liitetty selkeä ja lukijaystävällinen yksityiskohtainen budjetti, lisää hankkeen uskottavuutta.

Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät panostukset

Kulturfonden tukee mielellään hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia, ja saamme tällaisia hakemuksia monilta eri toimijoilta. On tärkeää, että hakija esittelee oman toimintansa perusteellisesti ja osoittaa, että toiminta vastaa todelliseen tarpeeseen eikä ole päällekkäistä niiden toimijoiden kanssa, jotka jo tekevät vastaavaa työtä. Tämä koskee erityisesti uusia toimijoita kentällä.

Koska sosiaali- ja terveydenhuolto eivät kuulu niihin toimialoihin, joita Kulturfonden tukee, hakemukset, jotka sijoittuvat koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintaan, herättävät usein keskustelua asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Joskus päätös on kielteinen, koska koulutuksellinen näkökulma hakemuksessa ei ole riittävän vahva.

Pedagogisten materiaalien tuottaminen

Opetusmateriaalien ja muiden pedagogisten materiaalien osalta Kulturfondenin luottamushenkilöt ovat tehneet selkeän linjauksen: marraskuun hakukierroksilla myönnämme apurahoja pedagogisten materiaalien tuottamiseen vain, jos materiaali on tarkoitettu jaettavaksi kohderyhmälle maksutta. Tämä johtuu siitä, että mandaatissamme ei ole tukea kaupalliselle toiminnalle.

Yhteistyössä muiden suomenruotsalaisten säätiöiden kanssa jaamme erillisellä tukimuodolla henkilökohtaisia kirjoittaja-apurahoja oppimateriaalin tekijöille ja kääntäjille, joilla on sopimus kustantajan kanssa.

Kotoutuminen ruotsin kielellä

Ruotsinkielinen kotoutuminen Suomessa on ollut meille jo pitkään erittäin tärkeä teema, mikä näkyy myös vuoden tuissa vapaan sivistystyön alalle. Kentällä on nähtävissä monia uusia toimijoita – haluamme muistuttaa kaikkia hakijoita siitä, että heidän tulee kuvata selvästi oma toimintansa ja roolinsa hakemuksessa.

Tulevaisuutta ajatellen asiantuntijamme ja luottamushenkilömme toivovat panostuksia aitoon inkluusioon, jossa ei ainoastaan järjestetä toimintaa maahanmuuttajille ja ulkomaalaistaustaisille henkilöille, vaan luodaan tilanteita, joissa ruotsinkielinen Suomi ja muut kielet ja kulttuurit kohtaavat yhtäläisin ehdoin. Tällaisiin hankkeisiin voi hakea rahoitusta myös Hallå Språkprojekt- ja Hallå Språkmöten-tukimuotojen kautta.


Palaute ammattimaisille taide-, kulttuuri- ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille

Tämä palaute on suunnattu organisaatioille, jotka harjoittavat ammattimaista toimintaa taiteen, kulttuurin tai kansalaisyhteiskunnan aloilla. Hakijat edustavat esimerkiksi toimijoita, kuten ammattitaiteilijoiden toimintaa tuottavia ja heille suunnattuja organisaatioita ja laitoksia (kuten teatterit ja orkesterit), kulttuuritaloja, Luckan-toimijoita ja muita ammattimaisia kulttuurintuottajia, kirjastoja sekä ammatillisesti hoidettuja museoita ja arkistoja, liittoja sekä etujärjestöjä.

Tekstissä käsittelemme muutamia tämän vuoden hakemuksissa usein toistuneita puutteita, jotka on hyvä huomioida tulevia hakemuksia varten.

Yleisiä syitä hylkääviin päätöksiin

Hakemus koskee asioita, joita Kulturfonden ei tue

Kulturfonden on yleishyödyllinen säätiö eikä voi tukea kaupallisia hankkeita tai tuotteita. Emme myöskään myönnä apurahoja hankintoihin tai investointeihin. Emme myöskään priorisoi apurahoja käännöksiin.

Riittämätön yhteys ruotsin kieleen Suomessa

Tuen saamisen perusedellytys on, että hankkeella on selkeä ja riittävä yhteys ruotsin kieleen Suomessa. Lisätietoa löytyy verkkosivuiltamme.

On tärkeää huomata, että emme voi tukea toimintaa, joka toteutetaan suomeksi Ruotsissa, emmekä ruotsalaisten toimijoiden toimintaa, ellei sillä ole yhteyttä ruotsinkieliseen Suomeen.

Laaja rahoituspohja

Yksi yleinen hylkäyksen syy on se, että hankkeen rahoitussuunnitelma nojaa täysin tai lähes täysin Kulturfondenin rahoitukseen. Jos hanke perustuu siihen, että Kulturfonden kattaa käytännössä koko budjetin, asiantuntijamme ja luottamushenkilömme usein katsovat, ettei hankkeella ole edellytyksiä jatkua tulevaisuudessa. Siksi rahoitusta ei tällöin myönnetä lainkaan. Lisäksi muiden rahoittajien puuttuminen voi antaa vaikutelman, ettei hakija ole etsinyt muuta rahoitusta tai että muut rahoittajat eivät usko hankkeeseen.

Myös se, että hakulomakkeen budjetti on tasapainossa ja että hakemukseen liitetään selkeä ja helposti luettava yksityiskohtainen budjetti, lisää hankkeen uskottavuutta.

Julkisen rahoituksen puuttuminen

Monissa hakemuksissa ei mainita lainkaan julkista rahoitusta, vaikka toiminnan tulisi kuulua julkisen rahoituksen piiriin. Kulturfonden ei voi eikä halua tukea toimintaa, joka lain mukaan kuuluisi julkisen sektorin (kunta, valtio, EU) rahoitettavaksi.

Julkisen rahoituksen tulee koskea myös ruotsinkielistä toimintaa

Toinen hylkäyksen syy voi liittyä kaksikielisiin toimijoihin, jotka käyttävät kaiken saamansa julkisen rahoituksen toiminnan suomenkieliseen osaan ja olettavat, että ruotsinkielinen osa katetaan yksityisillä varoilla. Julkisten varojen tulee aina koskea myös ruotsinkielistä toimintaa.

Pohjoismaisen rahoituksen puuttuminen

Toivotamme tervetulleiksi hankkeet, jotka suuntautuvat koko Pohjolaan tai osaan Pohjolaa, mutta muistutamme, että tällaisiin hankkeisiin tulee hakea rahoitusta myös yhteispohjoismaisista ja kahdenvälisistä rahoituslähteistä. Kulturfondenilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet rahoittaa toimintaa Suomen ulkopuolella.

Puutteellinen tieto hankkeen kokonaisuudesta

Erityisesti suurten hankkeiden osalta on ratkaisevan tärkeää, että voimme nähdä koko hankkeen budjetin ja rahoitussuunnitelman. Jos hakemuksessa esitetään vain se osa hankkeesta, johon haetaan rahoitusta Kulturfondenilta, on meidän vaikea arvioida hankkeen kokonaisuutta ja päätellä, onko haettu osuus kohtuullinen.

Siksi on tärkeää, että hakemuksessa ilmoitetaan hankkeen koko budjetti.

Rahoitus hankkeille, jotka suuntautuvat varhaiskasvatukseen ja kouluille

Saamme vuosittain paljon hakemuksia hankkeista, jotka kohdistuvat varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Tämä on luonnollista, sillä näiden kautta tavoitetaan lähes kaikki lapset ja nuoret. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että rehtoreilla, opettajilla, lapsilla, oppilailla ja opiskelijoilla tulee olla työrauha ja riittävästi aikaa opetussuunnitelmien mukaisten tehtävien toteuttamiseen.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen kapasiteetti osallistua erilaisiin hankkeisiin ja ottaa käyttöön ulkopuolisten tuottamia pedagogisia materiaaleja on rajallinen. Siksi on tärkeää, että hakija on ennen hakemusvaihetta keskustellut suunnitelmistaan niiden päiväkotien ja koulujen kanssa, joiden kanssa hän aikoo tehdä yhteistyötä, ja lisäksi kuvaa tämän hakemuksessa.

Keskittyminen siihen, mikä toiminnassa on uutta

Monet organisaatiot hakevat tukea joka vuosi. Siksi kannustamme hakijoita nostamaan hakemuksessa esiin ne asiat, jotka ovat toiminnassa uusia tai joita aiotaan kehittää tulevana toimintavuonna. Tämä helpottaa asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden työtä, ja yksi heidän yleisimmistä kysymyksistään onkin: ”Mitä uutta on tapahtunut sitten viime haun?”


Palaute paikallisille yhdistyksille ja organisaatioille

Tämä palaute on suunnattu erilaisille paikallisille yhdistyksille ja organisaatioille, kuten esimerkiksi nuorisoseuroille, kotiseutuyhdistyksille, kuoroille, harrastajateattereille, paikallisille taideyhdistyksille ja opiskelijajärjestöille.

Tekstissä käsittelemme muutamia tämän vuoden hakemuksissa usein toistuneita puutteita, joita on hyvä huomioida tulevia hakemuksia varten.

Yleisiä syitä hylkääviin päätöksiin

Hakemus koskee asioita, joita Kulturfonden ei tue

Kulturfonden on yleishyödyllinen säätiö eikä voi tukea kaupallisia hankkeita tai tuotteita. Emme myöskään myönnä apurahoja hankintoihin tai investointeihin. Emme priorisoi myöskään käännöshankkeita.

Riittämätön yhteys ruotsinkieliseen Suomeen

Tuen saamisen perusedellytys on, että hakemuksella on riittävä yhteys ruotsin kieleen Suomessa. Lue lisää verkkosivultamme.

Huomioi, että emme voi tukea toimintaa, joka toteutetaan suomeksi Ruotsissa, emmekä ruotsalaisia toimijoita ilman yhteyttä ruotsinkieliseen Suomeen.

Puutteelliset tai virheelliset liitteet hakemuksessa

Kaikkien yhdistysten tulee liittää hakemukseensa viimeisin hyväksytty toimintakertomus, tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma niiltä vuosilta, joita hakemus koskee. Erityisesti toimintasuunnitelmien osalta näemme usein puutteita: hakemukseen on liitetty vanhoja toimintasuunnitelmia. Jos hakemus koskee vuotta 2026, ei vuoden 2025 toimintasuunnitelma auta hakemuksen arvioinnissa.

Riittää, että toimintasuunnitelma on hyväksytty yhdistyksen hallituksessa hakemusta jätettäessä. Syyskokousta ei siis tarvitse olla pidetty ennen hakemuksen jättämistä. Kulturfondenin toimihenkilöt vastaavat mielellään kysymyksiin liitteistä.

Kannustamme kaikkia yhdistyksiä tutustumaan Föreningsresursen-sivustoon ja siellä olevaan materiaaliin ja dokumenttiesimerkkeihin. Jos yhdistys on jonkin liiton tai vastaavan jäsen, apua kannattaa pyytää myös sieltä. Hyvä hallinto on edellytys sille, että yhdistys voi saada tukea toimintaansa.

Keskittyminen siihen, mikä toiminnassa on uutta

Monet organisaatiot hakevat tukea joka vuosi. Siksi kannustamme kaikkia hakijoita tuomaan hakemuksessa esiin, mikä toiminnassa on uutta tai mitä on tarkoitus kehittää tulevana toimintavuonna. Tämä helpottaa asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden arviointityötä. Yksi heidän yleisimmistä kysymyksistään on: ”Mitä on tapahtunut sitten viime haun?”

Takaisin palautetietojen aloitussivulle.